Muistan marraskuun

Kauan on päässyt vierähtämään edellisestä postauksesta, mutta päätin tässä vielä elvyttää Pekingin ankan ja ryhdistäytyä viimeisen kolmen viikon ajaksi. Arkipäivät ovat kuluneet töissä ja satunnaisten iltamenojen sävyttäminä, mutta tässäpä kuvaus marraskuun viikonloppujen tapahtumista.
Ensimmäisenä viikonloppuna junailin suomalaisen kaverin kanssa kolmen tunnin päässä sijaitsevaan Shanhaiguanin pikkukaupunkiin katsomaan merenrannalla sijaitsevaa Vanhaa Lohikäärmeen Päätä, joka on Kiinanmuurin yksi alkupäistä. Muuri oli hieno, mutta ilma kylmä ja kaupunki kuollut talvisaikaan.

Muurilla, Siellä Mistä Kaikki Alkaa

Toinen viikonloppu vierähti toisen suomalaisen kaverin junaillessa itsensä Tianjinistä viikonlopuksi Pekingiin, jolloin sain jälleen kerran syyn leikkiä vähän turistia. Kävimme muun muassa vähemmän mainostetulla turistikohteella, 798 Art Districtillä, jossa on esillä modernia taidetta rähjäisellä lähiöalueella kaduilla ja gallerioissa, ja Etelä-Pekingissä sijaitsevassa Taivaan temppelin puistossa.

Kolmantena viikonloppuna juhlistimme kolmannen suomalaisen kaverin synttäreitä teppanyaki-illallisella. Seurue koostui kymmenkunnasta erimaalaisia nuoria Pekingissä oleskelijoita, ja illallinen oli syötävät ja juotavat kattava buffet-ateria, jossa ruoat tilattiin edessämme seisovan kokin valmistettaviksi. Ilta jatkui Sanlitunin baarikadulle, ja tulipa siis ensimmäistä kertaa tämän kahden kuukauden aikana oltua vähän bilettelemässäkin ulkona!

Teppanyaki-illallinen

Neljäs ja viimeinen viikonloppu sisälsi teen ja talviasusteiden shoppailua neljännen suomalaisen kaverin kanssa ja pientä hämmästelyä siitä, miten nopeasti marraskuu onkaan lipunut ohitse. Joulukuuset ovat koristaneet pikkukauppoja jo viikkotolkulla ja kahvilat ovat soitattaneet joululauluja pyhäinpäivästä asti, mutta nyt se vuoden viimeinen kuukausi on todella alkanut.

Näin tällä kertaa, seuraava teksti pulpahtaa blogiin kuluvan viikon aikana!​​